Kauniit tähtimaisemat neljässä helpossa vaiheessa

  • 3 min lukuaika
Kamera jalustalla paljaalla kalliolla lumilaikkujen keskellä pienen lammikon vieressä, yllä vaalea tähtitaivas ja horisontissa himmeä hehku.
Sisällys

Tähtitaivaan kuvaaminen kiinnostaa minua eniten silloin, kun saan mukaan myös maiseman. Käyn läpi käyttämäni välineet, kamera-asetukset ja kuvaustavat.

1. Mitä välineitä tähtikuvaukseen tarvitaan?

Jos haluat kuvata samanlaisia tähtikuvia kuin minä, et tarvitse tähtiseurainta etkä pinottuja kuvia yötaivaasta. Käyn läpi myös kaksoisvalotuksen, mutta yritän pitää koko prosessin yksinkertaisena. Kun kirjoitin tämän vuonna 2021, en selkäleikkaukseni takia pystynyt muutenkaan kantamaan paljon välineitä.

Tärkeimmät välineet tähtikuvaukseen

  • Kamera, joka toimii korkeilla ISO-arvoilla vähäisellä kohinalla
  • Laajakulmaobjektiivi: kinokennolle 14–24 mm, rajatulle kennolle 10–18 mm, aukko 1,4–2,8
  • Jalusta

Mitä käytin vuonna 2021

2. Tähtikuvauksen suunnittelu

Yöllä voi tietysti vain lähteä ulos ja toivoa parasta. Joskus se toimii, mutta tähtikuvauksessa suunnittelulla on suuri merkitys.

Aloitan suunnittelun yleensä kuun vaiheesta eli siitä, milloin kuu näkyy ja mihin aikaan. Katso kuun vaihe.

Kun tiedät, mitkä päivät sopivat parhaiten haluamaasi kuvaan, tarkista sääennusteesta, onko taivas selkeä.

Ajoitus on tähtikuvauksessa muutenkin tärkeää, ja se voi olla hieman hankalaa, jos haluat kuvata Linnunradan ytimen. Pohjoisella pallonpuoliskolla Linnunrata näkyy vaikuttavimmillaan maaliskuusta syyskuuhun ja eteläisellä pallonpuoliskolla syyskuusta maaliskuuhun. Tämä johtuu siitä, että maapallo pyörii akselinsa ympäri ja katselukulma muuttuu vuodenajan mukaan.

Ennen kuin valitset kuvauspaikan, etsi valosaastekartan avulla paikka, jossa valosaastetta on vähemmän. Suosittelen lähtemään kaupungista tai ainakin kuvaamaan yötaivasta kaupungista poispäin.

Kuvauspaikkojen etsimisessä ja Linnunradan sijainnin selvittämisessä auttavat esimerkiksi PhotoPills ja TPE. Pohjoisella pallonpuoliskolla galaksin ydin näkyy eteläisellä taivaalla. Se alkaa näkyä kaakossa (keväällä), etelässä (kesällä) tai lounaassa (syksyllä). Eteläisellä pallonpuoliskolla ydin näkyy niin ikään eteläisellä taivaalla, ja se alkaa näkyä lounaassa (keväällä) tai kaakossa (syksyllä ja talvella).

Tähtikuvauksen suunnittelun tarkistuslista

Cold Shower – ISO 6400, 15 mm, f/2,8 ja 30 s

3. Tähtikuvien ottaminen

Kun suunnittelu on tehty huolella, on vuorossa paras osuus eli kuvaaminen. Jos sinulla on vaikeuksia saada tähdet teräviksi, harjoittele objektiivin tarkentamista äärettömään. Voit tehdä sen, kun ulkona on vielä valoisaa, tai tarkentaa kaukana olevaan kirkkaaseen valoon joko automaattitarkennuksella tai käsin etsimen kautta. Kun tähdet tai kaukaiset kohteet näkyvät niin pieninä ja terävinä kuin mahdollista, objektiivi on tarkennettu äärettömään. Merkitse tarkennuskohta muistiin ja katso, löydätkö sen myös käsin. Näin tähtien kuvaaminen on myöhemmin paljon helpompaa.

Käytä kameran asetuksissa 500:n sääntöä. Valotusaika on 500 ÷ kinovastaava polttoväli. Jos kinovastaava polttoväli on 20 mm, 500:n sääntö tarkoittaa valotusaikaa 500 ÷ 20 = 25 sekuntia.

Käytän useimmiten asetuksia ISO 3200–8000, valotusaika 20–30 sekuntia ja aukko 1,4–2,8.

Kun olet perillä suunnittelemallasi paikalla, pysähdy hetkeksi ja etsi sommitelmia ja etualan elementtejä, jotka kiinnostavat sinua.

Käytä Linnunrataa kompassina niin, että se täydentää etualan elementtejä. Sommitelman löytää helpommin, kun tavoitteena on saada Linnunrata sopimaan rajaukseen.

Kun löydät mieleisesi kuvakulman, ota ensimmäinen kuva ja katso, voitko parantaa sitä siirtämällä kameraa.

Muista, että valotus kannattaa pyrkiä viemään histogrammin oikealle puolelle. Silloin varjoihin jää enemmän tietoa ja rakeisuutta on vähemmän.

Kun histogrammin oikealla puolella on enemmän tietoa, yökuvan valotus on hyvä.

Tähtikuvauksen tarkistuslista kuvauspaikalla

  • Käytä kameraasi ja objektiiviisi parhaiten sopivia asetuksia (500:n sääntö).
  • Tarkista tarkennus aina katsomalla otettua kuvaa.
  • Pidä sommittelu etusijalla.
  • Valota oikealle eli valota kuva niin reilusti, ettei varjoja tarvitse nostaa käsittelyssä.
Divided – kaksoisvalotus 14 mm f/2,8 -objektiivilla.

4. Kaksoisvalotus (Vision of Depth) tähtikuvauksessa

Kun perusteet ovat hallussa, voit kokeilla seuraavaa vaihetta. Olen kuvannut tällä tekniikalla monia suosikkitähtikuviani viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kyse on yksinkertaisesti kahdesta valotuksesta, jotka yhdistetään myöhemmin käsittelyssä.

Tärkeintä on saada maisemaan mahdollisimman paljon yksityiskohtia. Ota ensin tähtikuva yllä luettelemillani asetuksilla ja pidennä sitten valotusta reilusti (jopa 1–10 minuuttiin), jotta maisema saa enemmän valoa. Jos kamerassasi ei ole 30 sekuntia pidempiä valotusaikoja, tarvitset kauko-ohjaimen.

Jos sommitelma tarvitsee enemmän ”ilmaa”, kuvaa maisema kahdella pystykuvalla. Kun olet kuvannut yötaivaan kamera ylöspäin suunnattuna, kallista kameraa alaspäin niin, että horisontti jää juuri ja juuri kuvaan.

Kun etualan elementit ovat lähellä, käytä pienempää aukkoa ja säädä tarkennusta niin, että etuala on terävä. Kun käyt ottamiasi kuvia läpi, yritä nähdä lopputulos mielessäsi ja mieti, pitäisikö maisema kuvata toisin. Tähän tarvitaan kärsivällisyyttä.

Kaksoisvalotuksen tarkistuslista

  • Kuvaa taivas ensin.
  • Käytä pitkää valotusta, jotta maisema saa enemmän valoa (1–10 min).
  • Kuvaa kaksi pystykuvaa, jos sommitelma tarvitsee enemmän tilaa.
  • Säädä tarkennusta, jos etualan elementit eivät ole tarpeeksi teräviä.
  • Käytä pienempää aukkoa, jos kuva tarvitsee enemmän syväterävyyttä.
Lost in the Night – kaksoisvalotus 20 mm 1,4 -objektiivilla

Jos haluat oppia lisää tekniikoistani, käyn kaikki nämä vaiheet läpi tarkemmin e-kirjassani Star Photography Masterclass.